MUISTIRADIO - Muistin tähden
Radion toimittaja Sarah Laukkanen
Juttuja pääset kuuntelemaan painamalla henkilön kuvan yläpuolella olevaa sinistä Muistiradio-tekstiä.
Osa 85. Päivi Korhonen on tehnyt työtä vuosikymmenien ajan mm. yrityskonsultoinnin ja muutosvalmennuksen parissa, eri puolilla maailmaa, isommissa ja pienemmissä työyhteisöissä ja organisaatioissa. Myös hyvinvointivalmentajana työskentelevä Päivi on huolissaan työikäisten aivojen jaksamisesta. Hänen työkalupakistaan löytyvä menetelmä jakaa mielipiteitä, mutta Päivin mielestä se on hyvä keino pysähtyä oman jaksamisensa äärelle.
Osa 84. Muistisairaus vaatii sopeutumista paitsi sairastuneelta itseltään, myös hänen läheisiltään. Tärkeintä on uskaltaa puhua jollekin hankalistakin asioista, sanoo työterveyspsykologi Laura Pajula. Hänen vastaanotollaan muistisairauksiin liittyvät asiat tulevat esille kummastakin kulmasta, asiakkaina on sekä sairastuneita että läheisiä.
Osa 83. Tutkimusten mukaan laulaminen ja mieluisan musiikin kuunteleminen ovat hyväksi paitsi muistisairaan hyvinvoinnille, myös läheisten jaksamiselle. Kyösti Ikosen tunnelmallisessa joulutarinassa musiikki nousee tärkeään rooliin. Muistoissa kulkee joulu Tyyne-äidin kanssa.
(kuva: Ikosten perhealbumi)
Osa 82. Siun sote kokeilee uudenlaista kotikuntoutuksen muotoa ikäihmisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen tueksi. Se käynnistää yhteistyössä Kuntoa kansalle -palvelun kanssa etäkuntoutusohjelman televisiossa. Tarjolla on mm. muistiharjoitteita. Koti TV aloittaa lähetykset 14. joulukuuta, kertoo ikäihmisten toimialuejohtaja Eija Rieppo Siun sotesta.
Koti Tv löytyy antennitalouksissa kanavapaikalta 33, DNA-kaapelitalouksissa paikka voi vaihdella.
Osa 81. Alzheimer-diagnoosi veti Eero Aallon mielen matalaksi. Elämä alkoi kuitenkin kirkastua Pohjois-Karjalan Muisti ry:n vertaisryhmien ja uuden harrastuksen avulla. Sosionomi Sari Pehkosen tuella maalaamisesta tuli Eerolle rakas ja antoisa tapa viettää aikaa.
Osa 80. Kuka päättää asioistasi silloin, kun et itse pysty kertomaan, mitä haluat? Piakkoin valmistuva sairaanhoitaja Sara Hiltunen pohtii Muistiradiossa itsemääräämisoikeutta ja hoitotahdon tekemistä.
Osa 79. Teologian opiskelija Aimo Sinkkonen tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan muistisairaan hengellisyyttä, sen kokemista ja tarpeellisuutta arjessa. Hän haastatteli muistisairaita, joilla oli takanaan elämää sairauden kanssa joitakin vuosia. Haastateltujen elämässä muistisairaus ei näyttäytynyt kaikkea hallitsevana asiana, Aimo Sinkkonen kertoo.
(Aimo Sinkkosen pro gradu "Oi, muistatko vielä sen virren...Hengellisyys muistisairaan arjessa" tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa kesäkuussa 2020)
Osa 78. Muistisairas läheiseni käy mielellään itse kaupassa, mutta ei muistakaan maksaa ostoksia - mitä teen? Jarno Kettuselle tilanne on työn puolesta tuttu. Hänellä on pitkä kokemus turvallisuus- ja vartiointialasta, lisäksi hän kouluttaa uusia vartijoita.
Osa 77. Vanhemman muistisairaus pistää ajattelemaan monenlaista - etenkin kun sairaus värittää elämää pitkään, useita vuosia. Joensuulainen Sirkka on purkanut ajatuksiaan runoiksi. Mikä merkitys sillä on että muistaa, tai sillä että unohtaa?
Osa 76. Lähihoitaja Henri Jumppanen ehti tehdä hoitoalan töitä toistakymmentä vuotta, kunnes päätti vaihtaa alaa ja opiskella medianomiksi. Kesä 2020 kuluu harjoittelijana Karjalan Heili -kaupunkilehdessä. Aivojen kuormitus, muistin merkitys ja muistisairaudet - näiden aiheiden äärelle hän pysähtyi työpäivän lomassa.
Osa 75. Muistisairaan läheisen harteille jää monien käytännön asioiden hoitaminen. Jotta nämä asiat sujuisivat mahdollisimman kitkattomasti, kannattaa hyvissä ajoin tehdä edunvalvontavaltuutus. Eero Väyrynen teki valtuutuksen vaimonsa kanssa, mutta siitä jäi uupumaan muuan olennainen seikka. Opetuksen paikka, sanoo Eero.
Jos tarvitset lisätietoa edunvalvontavaltuutukseen tai vaikkapa testamentin tekoon liittyen, kuuntele asianajaja Harri Kontturin neuvot täältä
Osa 74. Muistisairautta ei jätetä hoitamatta poikkeusaikanakaan, sanoo muistihoitaja Siru Siimes Joensuun Siilaisen terveysaseman muistipoliklinikalta. Yhteyttä voi ja pitää ottaa, jos jokin omassa tai läheisen muistissa askarruttaa. (julkaistu 19.5.2020)
Osa 73. Kyösti Ikonen kirjoitti kirjeen sinulle, muistisairaan läheinen. Miten hän on opetellut suhtautumaan asiaan ja elämään uudessa tilanteessa? Mistä sinulle ja perheellesi voisi olla apua?
Osa 72. Päiväkirjan kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa ja käsitellä tunteita ja ajatuksia. Muistisairaan läheiselle se antaa mahdollisuuden tarkastella niin tätä päivää kuin yhteistä menneisyyttäkin, sanoo psykologian tohtori Petri Karkkola.
Osa 71. Miten sinä saat vaikkapa unohtuneen nimen takaisin mieleesi? Auttaako aakkosten läpi käyminen vai jokin muu konsti? Tässä pari keinoa kokeiltavaksi! Teksti: Pohjois-Karjalan Muistiaktiivien jäsen Erkki Lintunen, lukijana Heikki Kettunen.
Osa 70. Miten muistisairas äiti tai isä sopeutuu siihen, ettei arki sujukaan samalla tavalla kuin yleensä? Merja Kuronen on luotsannut arkea koronarajoitusten keskellä kahden muistisairaan läheisen kanssa. Pitkästä työkokemuksesta hoitoalalla on ollut hyötyä, Merja sanoo.
Osa 69. Marjo Piironen on joutunut pohtimaan muistisairaan ihmisen tilannetta ja todellisuutta kesäteatteriroolinsa kautta. Roukalahden kesäteatterissa Liperissä nähdään kesällä 2021 näytelmä nimeltä Meidän luokka. Se on jatko-osa kesän 2019 Luokkakuva-näytelmälle. Näytelmien Liisa-hahmolla on pitkälle edennyt muistisairaus.
Osa 68. Eipä tule ehkä ajateltuakaan, että perinteisestä suomalaisesta joulupöydästä löytyy paljon aivoterveellisiä ruokia. Pohjois-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija Silja Tarvonen toivoo kuitenkin malttia annoskokoihin.
(kuva: Pohjois-Karjalan Martat)
Osa 67. Muistisairauksia ei oteta ympäristössämme vielä tarpeeksi huomioon. Tätä mieltä on turvallisuus- ja vartiointialan asiantuntija Jari Tammikumpu. Esimerkiksi palveluammateissa tarvittaisiin koulutusta asiaan liittyen. Vartiointialalla muistisairaiden kohtaaminen on olennainen osa työtä.
Osa 66. Lapsille pitäisi kertoa isovanhemman muistisairaudesta. Ei pelotellen eikä outona asiana, vaan niin että se on osa tavallista elämää. Näin sanoo kirjailija, kuvataiteilija Ninka Reittu-Kuurila. Muistin pulmat ovat 37-vuotiaalle pienten lasten äidille itselleenkin tuttuja.
Osa 65. "Ensimmäiset kolme päivää itkin. Sitten päätin, että kyllä elämä sentään jatkuu!" Näin kuvaa joensuulainen Marjukka Laurinolli alkutaivaltaan Alzheimer-diagnoosin kanssa. 65-vuotias Marjukka sai diagnoosin muutama kuukausi sitten. Sopeutumista uuteen tilanteeseen on helpottanut Pohjois-Karjalan Muisti ry:n vertaisryhmä. (piano: Samuli Moilanen)
Osa 64. Muistisairaiden läheisillä on samalla tavalla oikeus kaikenlaisiin tunteisiin kuin muillakin surevilla, sanoo filosofian tohtori, surututkija Mari Pulkkinen. Kokemus ja tunne läheisen menettämisestä voi herätä jo silloin, kun läheinen on vielä elossa, hän muistuttaa Muistiradion haastattelussa.
Osa 63. Tsempparit on Pohjois-Karjalan Muisti ry:n vertaisryhmä työikäisenä muistisairauteen sairastuneille. Ryhmässä puhutaan suoraan ja arkailematta siitä, millaista elämä uudessa tilanteessa on. Jos sinulla olisi muistisairaus, niin millainen suhtautuminen sinua loukkaisi tai satuttaisi? Millaista suhtautumista toivoisit? Muistiradiossa Tsempparit tärkeiden kysymysten äärellä.
Osa 62. Lempi Hakkarainen toimi suomalais-venäläisen leikkikoulun johtajana Joensuussa yli 30 vuotta. Nykyään aikaa on aiempaa enemmän paitsi rakkaalle tanssiharrastukselle, myös teatterille Teatteri Fiaskon riveissä. Lempin äidillä oli muistisairaus - siksi hän haluaa itse pitää muististaan mahdollisimman hyvää huolta. Millä konsteilla Lempi Hakkarainen sen tekee?
Osa 61. Teatteriharrastus opettaa keskittymään ja treenaa muistia, uskoo joensuulaisen Teatteri Fiaskon ohjaaja Tuire Hindikka. Teatteri valmistautuu parhaillaan 40-vuotisjuhlanäytelmäänsä, joka on Anton Tsehovin farssi nimeltä Kosinta. Moni fiaskolainen on ollut mukana teatterissa koko sen 40-vuotisen taipaleen ajan. Muistin toiminta näemmä iän myötä muuttuu, pohtii ohjaaja Tuire Hindikka Muistiradion haastattelussa.
Osa 60. Katja Silvennoisen äidillä on ollut Alzheimerin tauti kymmenisen vuotta. Taudin eteneminen on herättänyt Katjan mielessä ajatuksia, joita on ollut vaikea käsitellä ja hyväksyä. Katjan kihlattu Jussi Laakkonen arvelee, että vertaistuesta olisi Katjan tilanteessa oleville apua.
Osa 59. Nukkumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan aivojen hyvinvoinnista. Sen lisäksi aivot ja muisti hyötyvät liikunnasta ja oikeanlaisesta ruuasta, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Kirsi Eskelinen. Muutos ajasta ennen tietokoneita ja internetiä nykymaailman jatkuvaan avoimuuteen ja läsnäolon vaatimukseen on ollut kovin nopea, eivätkä aivot ole pysyneet tässä kehityksessä oikein mukana.
Osa 58. Muistin merkitys on meidän ajassamme, informaatioyhteiskunnassa, erityisen suuri. Siksi muistisairaudet ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimpia terveydenhoidon haasteita, sanoo Itä-Suomen yliopiston translationaalisen neurotieteen professori Heikki Tanila. Joko sellainen lääke on, jolla muistisairaus - kuten Alzheimerin tauti - voidaan pysäyttää?
(kuva: Raija Törrönen, Itä-Suomen yliopisto)
Osa 57. Miksi aivot ja muisti toimivat niin kuin ne toimivat? Miksi jotain tärkeää unohtuu - mutta palaa mieleen joskus vuosien päästä? Tätä pohtii Muistiradiossa kuvittaja, kulttuurintekijä Susu Reittu. (piano: Samuli Moilanen)
Osa 56. Rovasti Aune-Inkeri Keijonen toivoo, että muistisairaat saisivat osakseen kunnioittavaa kohtelua ja suhtautumista. Hän oli itse aikoinaan, 30 vuotta sitten, perustamassa Pohjois-Karjalan Muisti ry:tä - joka tosin perustettiin silloin toisella nimellä.
Osa 55. Jos työntekijällä alkaa olla pulmia muistin kanssa, esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi oikealla tavalla. Asiaan suhtautuminen on helpompaa, jos työyhteisössä on kaikin puolin avoin ja keskusteleva ilmapiiri, sanoo työterveyspsykologi Merja Raassina.
Osa 54. Vaikka näyttelijän työssä muistikapasiteettia vaaditaan varsin paljon, ei työ kuitenkaan kuormita liikaa muistia. Näin kokee Joensuun kaupunginteatterin näyttelijä Petteri Rantatalo. Uutta näytelmää opetellessa homma on muistiin painamisen osalta raakaa työtä, hän sanoo Muistiradion haastattelussa.
Osa 53. Joensuun seudun joogayhdistys aloitti syksyllä 2019 muistijoogaryhmän Ylämyllyllä. Muistijoogan on kehittänyt jooganopettaja SJL Antti Sipinen. Aivotreenit ja joogaharjoitus yhdessä, kuvailee jooganopettaja SJL Maria Hyvönen muistimaton äärellä.
Lisätietoja muistijoogasta:
Osa 52. Muistisairaus voi pistää uskon koetukselle, mutta se voi myös vahvistaa sitä, sanoo Katriina Puustinen. Hän toimii diakoniatyön pappina Joensuun Rantakylän seurakunnassa. Onkohan seurakunta muistiystävällinen paikka?
Osa 51. Muistisairaus tuo arkeen monenlaisia uusia asioita. Se myös herättää paljon tunteita, niin sairastuneessa itsessään kuin läheisissäkin. Vaikeistakin asioista pitäisi uskaltaa puhua jollekin, kannustaa Siun soten Ikäneuvolan terveydenhoitaja, muistihoitaja Taru Hovisalo.
Osa 50. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula päätyi kesken ostosreissun auttamaan miestä, joka ei löytänyt parkkipaikalta autoaan. Sosiaalisessa mediassa tapauksen kertominen herätti paljon keskustelua. Meidän kaikkien velvollisuus on auttaa muita, sanoo Elina Pajula.
Osa 49. Terveyskeskuslääkäri tai vaikkapa työterveyshuolto voi antaa sinulle lähetteen neurologian poliklinikalle - jos siis olet esimerkiksi huomannut muutoksia muistisi toiminnassa. Neurologi käsittelee lähetteen ja tarvittaessa tekee konsultaatiopyynnön neuropsykologille. Mitä sitten tapahtuu? Haastattelussa Siun soten neuropsykologi Minna Lempiäinen.
Osa 48. Toimittaja Aimo Salonen on viettänyt kesää paitsi Karjalan Heili -lehteä tehden, myös näyttelijänä Roukalahden kesäteatterissa Liperissä. Kerran, kesken esityksen, hän unohti vuorosanansa täydellisesti. Kokemus herätti paljon ajatuksia.
Osa 47. Joensuulainen historioitsija Heikki Tarma kuormittaa aivojaan jatkuvasti, selvittää faktoja ja pohtii asioiden syitä ja seurauksia. Hän uskoo sen parantavan muistinsa toimintaa. Mitä tavoillemme muistaa asioita mahtaa tapahtua tulevaisuudessa, sitäkin pohditaan tässä Heikki Tarman haastattelussa.
Osa 46. Muistiaan ja aivojaan kannattaa tietoisesti treenata ja jumpata, sanoo Satu Niiranen Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry:stä. Kaiken ikäisenä oppii uusia asioita, kunhan löytää oman tapansa painaa asioita mieleen. Lukkona ajatuksissa voi kuitenkin olla kouluajoista jäänyt mielikuva siitä, ettei opi eikä muista - ei vaikkapa ole niin sanotusti kielipäätä.
Osa 45. Muistisairaus koskettaa jo miljoonaa suomalaista, jos mukaan lasketaan sairastuneiden lisäksi heidän läheisensä. Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoo pikaista päätöstä kansallisen muistiohjelman jatkosta. Muistiohjelma on pyrkinyt kohti muistiystävällistä Suomea vuodesta 2012.
Osa 44. Elimistömme tarvitsee suolaa. Liiallinen suola kuitenkin nostaa verenpainetta, ja se puolestaan on muistisairauksien riskitekijä. Tämä on hyvä pitää mielessä kesän grilliruokien äärellä, sanoo Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen. Tiedätkö, kuinka paljon saat suolaa yhdestä grillimakkarasta?
Osa 43. Monelle on tuttua lompakon tai avaimien unohtaminen silloin tällöin. Samoin nimien unohtelu tai huono kasvomuisti. Joensuulaiselle Laura Sirenille tällaiset ovat iso ongelma koko ajan. Krooninen migreeni on heikentänyt tuntuvasti työmuistia. Jopa niin paljon, että alle 40-vuotias Laura joutui keskeyttämään ortodoksisen teologian opinnot.
Osa 42. Jos työikäisen muisti alkaa temppuilla työuupumuksen tai stressin myötä, asia täytyy ottaa vakavasti ja tutkia. Pitkittyessään tilanne nimittäin aiheuttaa aivoissa rakenteellisiakin muutoksia, sanoo työterveyspsykologi Anne Monni.
Osa 41. Joensuulainen Juhani sai Alzheimer-diagnoosin verrattain nuorena, 55-vuotiaana. Sairauden myötä hän joutui jäämään pois perustamastaan yrityksestä, mikä oli kova paikka. Toisaalta nyt on aikaa harrastuksille, kuten intohimoiselle koripallon ja muiden urheilulajien seuraamiselle.
Osa 40. Sanat kertovat siitä, mitä maailmasta ajattelemme. Esimerkiksi muistisairas, dementikko, vanhuudenhöperö tai muistikuntoutuja kertovat suhtautumisesta ja asenteista - tahallisesti tai tahattomasti. Joensuussa vieraillut tohtori, yliopistonlehtori Mikko Virtanen Helsingin yliopistosta on tutkinut sitä, miten vanhoista ihmisistä puhutaan. Millainen kuva heistä rakentuu suomalaisessa mediassa?
Osa 39. Itä-Suomen Biopankin toiminta käynnistyi parisen vuotta sitten. Biopankkiin kerätään mm. kudos- ja verinäytteitä alueen asukkailta. Näitä näytteitä tutkimalla voidaan edistää vaikkapa Alzheimerin taudin tuntemusta ja kehittää lääkehoitoja, kertoo tutkimushoitaja Ulla Miettinen.
Osa 38. Torikahvilayrittäjä Jari Päivänurmi pysähtyi hetkeksi muistiasioiden äärelle. Vuosien asiakaspalvelutyö on tuonut herkkyyttä nähdä ja kohdata monenlaisia ihmisiä ja asioita.
Osa 37. Joensuulainen Johanna huomasi miehensä ensimmäiset muistisairauden oireet miehen ollessa 54-vuotias. Diagnoosin saaminen kesti kuitenkin useita vuosia - liian kauan, sanoo Johanna. Muistiradion haastattelussa Johanna puhuu mm. ystävien ja läheisten suhtautumisesta muistisairauteen.
Osa 36. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuspäivystäjä Markku Kasurinen on ollut mukana kymmenien kadonneiden etsinnöissä. Muistisairaan läheisille katoamistilanne on raskas ja herättää tunteita laidasta laitaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä pahinta, Markku rohkaisee.
Osa 35. Asianajaja, laamanni Harri Kontturi kehottaa pistämään tärkeät lainopilliset asiat kuntoon hyvissä ajoin - silloin kun kaikki perheenjäsenet ovat vielä terveitä ja kunnossa. Muistisairausdiagnoosi ei kuitenkaan estä esimerkiksi testamentin tekemistä.
Muistiradio, osa 35 A (Testamentin tekeminen)
Muistiradio, osa 35 B (Edunvalvontavaltakirja ja hoitotahto)
Muistiradio, osa 35 C (Muistisairaus ja lainopilliset asiat)
Muistiradio, osa 35 D (Millaisista asioista muistisairaan omaisuuden hoidossa voi tulla riitaa?)
Osa 34. Aivot tarvitsevat riittävästi rasvoja, mutta rasvan laadulla on tässä iso merkitys. Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen opastaa tässä jutussa oikeiden valintojen äärelle.
Osa 33. Arjessa tarvitaan muistiystävällisiä tekoja. Tähän kannustaa myös Pohjois-Karjalan Muisti ry:n hallituksen jäsen, Muistiliiton hallituksen varajäsen Arja Jämsén. Entä jos et enää muistakaan, miten kalasoppa tehdään? (julkaistu sanomalehti Karjalaisen Mielipide-palstalla 10.4.2019)
Osa 32. Käsitöiden tekeminen vaikuttaa aivoihin ja muistiin. Aivot saavat levätä ja mieli rauhoittuu. Haastavissa töissä puolestaan aivot saavat treeniä. Se pitää mielen ja muistin vireänä. Muistiradion haastattelussa Taito Pohjois-Karjalan käsityöpalvelumuotoilija Mari Karjalainen.
Osa 31. Käsityöneuvoja Päivi Lemmetyisen äidille kirjonta oli rakas harrastus. Hän halusi kirjoa liinoja vielä siinäkin vaiheessa, kun hänelle iän myötä alkoi tulla Alzheimerin oireita. Päiville äidin käsityöt ovat nyt rakkaita aarteita, joiden mukana kulkee paljon muistoja.
Osa 30. Siun soten palveluohjaajat tulevat avuksi silloin, kun huoli herää vaikkapa muistisairaan läheisen pärjäämisestä kotona tai kotiin tarvitaan tukea ja apua. Mitä palveluohjaaja käytännössä tekee, siitä kertoo palveluohjaaja Marjo Pennanen.
Osa 29. Yhteisöpedagogi Marja Oinonen on työskennellyt Pohjois-Karjalan Muisti ry:ssä mm. lähiavustajana ja vertaistoiminnan ohjaajana. Työn ohessa hän on suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Työ on antanut uusia oivalluksia, kokemuksia ja ymmärrystä muistisairauksien maailmasta.
Osa 28. Muistisairaudet yleistyvät muuallakin kuin Suomessa. Esimerkiksi Kreikassa Alzheimerin tautia sairastavia arvioidaan olevan noin 200 000, kertoo Joensuussa asuva ravintolayrittäjä Michail Palpatzis.
Osa 27. Kansallisen muistiohjelman tavoitteiden mukaisesti Suomen tulisi olla muistiystävällinen yhteiskunta vuonna 2020. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen tutustui Muistiystävällisen ympäristön pikaoppaaseen.
Osa 26. Yrittäjä Pirkko Burmanin sisar sai Alzheimer-diagnoosin muutama kuukausi sitten. Sairaus on tullut perheessä tutuksi jo aiemmin, sillä myös Pirkon äidillä oli Alzheimer. Monenlaisia tunteita on tullut käytyä läpi, sanoo Pirkko Burman Muistiradion haastattelussa.
Osa 25. Ikäihmisten itsenäistä kotona asumista on ollut pyrkimys lisätä. Muistipulmien kanssa koti voi kuitenkin olla vaarallinen paikka. Läheisten onkin hyvä huomioida muutamia asioita, sanoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tommi Mukkala. Asia otetaan huomioon myös pelastuslaitosten työssä.
Osa 24. Psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Tuominen teki ison osan työurastaan vanhuspsykiatrian parissa. Hiljattain eläkkeelle jääneellä Tuijalla on jäänyt paljon mieleen tarinoita työvuosien varrelta. Tarinat ja kokemukset kertovat mm. siitä, miksi muistisairaan luona pitäisi vierailla - mitä hän siitä saa?
Osa 23. Miten ja miksi muistitesti tehdään? Pitääkö sitä varten jotenkin etukäteen harjoitella? Siru Siimes on tehnyt muistihoitajan työtä 14 vuotta. Hänen mielestään muistihoitajan puheille kannattaa hakeutua mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään.
Osa 22. Valtakunnallisesti poliisilla on päivittäin useita tehtäviä, jotka liittyvät muistisairaan henkilön etsintään. Näin kertoo vanhempi konstaapeli Jari Suomalainen Itä-Suomen poliisilaitoksen Joensuun poliisiasemalta. Miten sitten pitää toimia, kun muistisairas läheinen katoaa?
Osa 21. Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Jasmina Douba ja Ida Hyytiäinen olivat alkuvuoden harjoittelussa Pohjois-Karjalan Muistiyhdistyksessä. Millaisia heidän ennakko-odotuksensa olivat, millaiseksi toiminta osoittautui ja miten omat ajatukset ja asenteet muuttuivat?
Osa 20. "Ystävät hyvät, minä tunnen ja älyän." Tämä on joensuulaisen Seija-Liisa Neuvosen ohje ystävilleen ja läheisilleen. 62-vuotias Seija-Liisa sai Parkinson-diagnoosin kolmetoista vuotta sitten.
Osa 19. Muistisairauden myötä autoilu voi käydä hankalaksi. Ajokortistaan voi silloin joutua luopumaan. Liikenneopettaja Jouni Mäkkelin mukaan liikenne vaatii keskittymistä kaikilta, eikä tuota keskittymistä pitäisi häiritä autoillessa muulla puuhastelulla.
Osa 18. Hakukone auttaa toimittajan muistia, mutta muistisairauden myötä työstä joutuisi varmasti luopumaan. Näin arvelee sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja Helena Tahvanainen.
Osa 17. Millaisia asioita elämästä jää lopulta parhaiten mieleen? Yhteisötalo Sataman koordinaattori Kaija Kiiskisellä on tästä käsitys. Muistin vaaliminen on yksi osa hänen arkityötään.
Osa 16. Eri puolilla maata tehdään jo kaupunginosa- ja taajamasuunnittelua sillä tavoin, että muistisairaatkin otetaan huomioon muiden erityisryhmien ohessa. Virta - Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anne Vänskän mielestä näitä ideoita ja oivalluksia voisi hyödyntää myös Joensuussa.
Osa 15. Yrittäjä Riikka Timosen mielestä asiakaspalvelutyötä tekevien sietäisi käydä jonkinlainen "toisten huomioonottamiskoulutus". Pitäisi olla aikaa ja valmiuksia kohdata asiakas, jolla on vaikkapa muistipulmia. Vaatekaupan pyörittämisen lisäksi Riikka tekee kirjanpitotöitä. Uusioperheessä on kuusi lasta. Muisti pettää joskus, Riikka tunnustaa.
Osa 14. Sanna Saastamoinen oli parikymppinen opiskelija, kun hän yllättäen, kesken päivän menetti muistinsa. Lyhytaikaisen muistinmenetyksen aiheutti aivoissa kulkenut verihyytymä, joka onneksi liukeni itsestään. Millainen kokemus oli ja millaisia ajatuksia se herätti?
Osa 13. Muistisairaan läheiset tarvitsevat tukea ystäviltään. Vaikkei oikein tietäisikään, mitä ystävälle voisi tilanteessa sanoa, pitää silti uskaltaa mennä lähelle ja välittää, sanoo Sanna Saastamoinen. Sanna kulki ystävänsä rinnalla, kun tämän isä sairastui.
Osa 12. 33-vuotiaan Riikka Reinikaisen arki 8-vuotiaiden kaksospoikien äitinä on täynnä vilskettä ja touhua. Pää käy välillä ylikierroksilla. Pitäisi välillä olla ihan hiljaisuudessa ja hiljaa, Riikka sanoo. Ostoskeskuksen vaateliikkeisiinkin hän kaipaisi rauhallisuutta, ei niinkään keskustelun alleen peittävää kovaäänistä taustamusiikkia.
Osa 11. Aivoterveyttään voi vaalia ruokavalionkin avulla. Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen kertoo, millaisia asioita kannattaa pitää mielessä. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi silloin tällöin myös herkutella.
Osa 10. Joensuulaisen pöytälaatikkorunoilijan Hulda Kleinin runo "Herra Alzheimer", runon esittää Sarah Laukkanen.
Osa 9. Marttailu on muistiystävällinen ja aivoterveellinen harrastus, sanoo Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen. Mutta entäs jos Martalla alkaa muisti pettää?
Osa 8. Miten ohjaaja Markku Pölönen pitää aivoterveydestään
huolta? Riittävästi unta, haahuilua ja sen kautta uusien asioiden löytämistä, siinä on Markun resepti.
Osa 7. Elokuva- ja teatteriala vaatii tekijöiltään melkoista
muistikapasiteettia. Sarah Laukkasen haastattelussa ohjaaja Markku Pölönen
tunnustaa olleensa aina varsin huonomuistinen.
Osa 6. Moni muistisairaan läheinen kokee, etteivät ystävät ja tuttavat oikein halua puhua muistisairauteen liittyvistä asioista. Toisaalta diagnoosin saanut haluaa usein itse pitää sairautensa salaisuutena. Miksi?
Aiheen äärellä psykologi Jutta Ridvall.
Osa 5. Millaiset asiat tekevät ympäristöstä muistiystävällisen, niin että se pitää aivoterveyttä yllä? Sarah Laukkasen haastattelussa psykologi Jutta Ridvall antaa pari vinkkiä. Psykologin työssä aivoterveys ja sen vaaliminen ovat ihan tärkeimpiä asioita.
Osa 4. Pekka Nissisen vaimolla Raijalla todettiin muistisairaus neljä vuotta sitten, 72-vuotiaana. Lewyn kappale -tauti on edennyt nopeasti. Sarah Laukkasen haastattelussa Pekka kertoo, millaisia ajatuksia uusi elämäntilanne on herättänyt.
takanaan. Äidin Alzheimer on muuttanut arjen kokonaan. Leila patistaa
muistisairaiden perheitä kantamaan vastuuta yhdessä, niin ettei asioiden
hoitaminen jää yhden perheenjäsenen harteille.
Osa 2. Joensuulainen Hellevi Partanen täyttää pian 79 vuotta. Muisti toimii hyvin, vaikka muita harmeja onkin riittänyt. Esimerkiksi aivokalvokasvain on leikattu jo kolme kertaa.
Osa 1. Toimittaja Sarah Laukkanen kertoo Muistin tähden -hankkeesta. Mitä tehdään ja miksi?