Blogiteksti: Uutta materiaalia ikä- ja muistiystävällisen Kaivannonpuistoon

Uutta materiaalia ikä- ja muistiystävälliseen Kaivannonpuistoon

Kaivannonpuiston ikä- ja muistiystävällinen puistoympäristö valmistui vuonna 2023 (Pohjois-Karjalan Muisti ry 2024). Tuolloin olin itse geronomiopiskelijana mukana puiston kehittämishankkeessa, koska aihe kiinnosti minua. Oli todella hienoa huomata, että puistoa olivat suunnittelemassa myös muistiaktiivit, eli itse muistisairauteen sairastuneet henkilöt. Heiltä tuli tärkein tieto ja kokemus asioihin.

Mitä ajatuksia prosessi herätti?

Prosessin alussa huomasin, että ideatulvaa oli vaikea sammuttaa. Mitä kaikkea puistoon tulisi? Kuinka paljon tietoa halutaan? Osaanko minä tulkita ja luoda muistiaktiivien toiveiden perusteella oikeanlaiset materiaalit? Voisin sanoa, että ilman keskusteluita muistiasiantuntijoiden ja muistiaktiivien kanssa, materiaalit olisivat olleet ehkä liian ammattisanastomaisia. Opiskelumaailmassa kun täytyy käyttää termejä ja ammattisanastoa, niin tässä tehtävässä sillä ei ollut merkitystä. Niinpä ajattelin, että nyt saan mahdollisuuden pyrkiä kertomaan asiat selkokielellä. Vaikka ammattisanaston käyttö kuuluukin opintoihin, niin itse pidän siitä, että asioista puhutaan selkokielellä. Sanasto on alan ammattilaisia varten, mutta asiat voi selittää ilman niitäkin. Yksi esimerkki tällaisesta käsitteestä, jonka jätin materiaaleista pois, oli kognitiiviset toiminnot.

Haastattelujen kautta ymmärrystä

Jotta saisin parhaan mahdollisen ymmärryksen siitä, millaisia materiaaleja puistoon toivottiin, haastattelin muistiaktiiveja itse. Jos toiveissa on toimiva dialogi, niin toista ihmistä ei voi kohdata kiirehtien, eikä yhdessä ajattelun nopeus tehosta ideoiden määrää (Mönkkönen 2018, 187). Asiakkaiden kohtaamiseen varasin aikaa, jotta tilanne olisi rauhallinen ja mukava kaikille osapuolille. Asiakkaat kertoivat ja minä kuuntelin. Toiveina oli tietoiskut luontoon, aivoterveyteen ja muistiin liittyen. Näitä toiveita lähdin haastattelujen myötä toteuttamaan. Haastatteluiden ja työntekijöiden kanssa käymieni keskustelujen avulla ymmärsin myös itse, millainen teksti, kuvat ja fontti olisivat saavutettavia. Oli todella hienoa saada tehdä muistiaktiivien itse toivomia ja kuvailemia materiaaleja puistoon.

Miten materiaalit otettiin vastaan?

Seuraavana maanantaina, kun materiaalit oli viety puistoon, teki Muisti ry:n työikäisenä sairastuneiden ryhmä retken Kaivannonpuistoon. Uusista materiaaleista saatu palaute oli positiivista. Palautteen mukaan tekstit olivat selkeitä, helppolukuisia ja tarpeeksi lyhyitä. Oli innostavaa huomata, että omista epävarmuuksistani huolimatta uudet materiaalit olivat olleet asiakkaille mieleisiä. Koen, että tärkeintä prosessissa oli se, että asiakkaat saivat äänensä kuuluville ja heidän toiveensa materiaalien suhteen toteutettiin.

Loppupohdintaa

Koko prosessi on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen. Varsinkin palautteen saamisen jälkeen olen tyytyväinen siihen, että materiaalit olivat asiakkaiden ajatusten ja toiveiden mukaisia.

Uusia materiaaleja tullaan ajoittain vaihtamaan puistossa, joten jos kiinnostuit, niin käythän vierailemassa Kaivannonpuiston ikä- ja muistiystävällisessä puistoympäristössä. Puiston ympäristö rauhoittaa ja samalla voit löytää mielenkiintoisia tietoiskuja liittyen luontoon, aivoterveyteen ja muistiin.

Lähteet:

• Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Helsinki: Gaudeamus.
• Pohjois-Karjalan Muisti ry 2024. Ikä- ja muistiystävällinen Kaivannonpuisto. https://www.pkmuistiry.fi/kaivannonpuisto. 16.9.2024.

Blogitekstin on kirjoittanut geronomiopiskelija Anniina Jokela 26.9.2024