Ikä- ja muistiystävällinen Kaivannonpuisto

Prosessista

Kehittämisprosessi

Ensimmäiset keskustelut ikä- ja muistiystävällisen Kaivannonpuiston puistoympäristöstä käytiin muistoystävällisen yhteiskunnan osaamisyhteisössä Karelia-ammattikorkeakoulussa syyskuussa 2022. Osaamisyhteisö on osa Karelia-ammattikorkeakoulun ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämiskokonaisuutta. (Ikäystävällisyys. Karelia 2023.) Yhteisöön osallistuu pohjoiskarjalaisia muistiaktiiveja, muistin ammattilaisia ja kouluttajia. Lisäksi yhteisössä vierailee eri alojen asiantuntijoita, joista po. tapaamisessa oli kutsuttuna mukana Joensuun kaupungin
kaupungininsinööri Tero Toivanen.

Tapaamisessa keskusteltiin muistiystävällisen ympäristön osatekijöistä sekä arvioitiin Joensuun kaupungin muistiystävällisyyttä. Samalla syttyi yhteinen innostus muistiystävällisen ympäristön edistämiseen käytännössä.
Suunnitteilla ollut Kaivannonpuisto tarjosi yhteiseen kehittämiseen sopivan alustan. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023.)

Kaivannonpuisto – ikä- ja muistiystävällinen puistoalue -hanke (2023–2024) suunniteltiin Joensuun kaupungin, Karelia-ammattikorkeakoulun ja
Pohjois-Karjalan Muisti ry:n yhteistyönä. Hanketta hallinnoi
Karelia-ammattikorkeakoulu, ja hankkeen kokonaisbudjetti oli 49 755 euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto myönsi hankkeelle AKKE-määrärahasta (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) rahoitusta 39 804 euroa. Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Muisti ry osallistuivat hankkeeseen omarahoituksella.

Yhteinen kehittäminen pohjautui neljään teematyöpajaan, jotka järjestettiin nopealla tempolla heti hankkeen alussa. Samoin puistoalueen rakentaminen tapahtui nopeasti touko-kesäkuussa 2023. Työpajojen tavoitteena
oli ”sanoittaa” muistiystävällisyyden käsitettä, mitkä luontoympäristön tekijät vahvistavat muistisairauteen sairastuneen hyvinvointia ja toimintakykyä, mitkä tekijät taas häiritsevät. Näitä muistiystävällisyyden konkreettisia elementtejä pyrittiin soveltamaan Kaivannonpuiston luontoreitillä.

Osallistujat ja tuotokset

Kehittämistyöhön osallistuivat Joensuun kaupungilta kaupunkirakenneyksikön puisto- ja viherasiantuntijoita, Karelia-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen palkatut projektiasiantuntijat ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:ltä
muistityön asiantuntijoita.

Keskeisen asiantuntijaryhmän muodostivat Muistiaktiivit eli itse muistisairauteen sairastuneet, jotka osallistuivat sekä teematyöpajoihin että muuhun suunnitteluun ja arviointiin. Teematyöpajoihin (4) kutsuttiin eri alojen
asiantuntijoita, esimerkiksi neurologi, neuropsykologi, yhdyskuntasuunnittelun ja ikääntymisen tutkijoita, äänitaiteilija ja robotiikan asiantuntija. Työpajat perustuivat alustuksiin ja keskusteluihin. Kaiken kaikkiaan työpajoihin
osallistui yhteensä 80 henkilöä. Osa osallistui kaikkiin neljään työpajaan. Pajojen tuotokset siirrettiin välittömästi osaksi puistoympäristön rakentamista.

Hankkeen tuotos on nähtävissä Kaivannonpuistossa, jonka avajaisia vietettiin 21.9.2023. Hankkeen kehittämisprosessista ja valmiista puistosta on tuotettu videot sekä valokuvia, joita voidaan käyttää muistiystävällisen puistoympäristön esittelyssä ja levityksessä. Videot toimivat myös keskustelun alustuksina ja oppimateriaalina. Kehittämistyöstä on kirjoitettu artikkeleita ja eri mediat ovat tuottaneet aiheesta omia artikkeleitaan.

Lähde: Karelia-ammattikorkeakoulu. 2024. Työpaketti 3: Dokumentointi ja arviointi. Kaivannonpuisto - ikä- ja muistiystävällinen puistoympäristö hanke 1.4.2023–31.1.2024.

Katso prosessista tehty video tästä!

Video valmiista puistosta

Tuplaklikkaamalla videota voit katsoa sen koko näytön laajuudelta.
Videon on kuvannut ja editoinut valo- ja videokuvaaja Janne Käyhkö.

Kaivannonpuistoon liittyviä tuotoksia

Kuvia puistosta