Blogiteksti: Luonto muistisairauteen sairastuneen ihmisen toimijuuden edistäjänä09.11.2023
Olen Ruut Rokka, kohta valmistuva sosionomiopiskelija. Olen toteuttanut viimeisenä harjoittelunani kehittämistyön Pohjois-Karjalan Muisti ry:llä. Kehittämistyössä olen koonnut yhteen luontomenetelmiä, jotka tukevat muistisairauteen sairastuneiden ihmisten toimijuutta. Toteutin tämän kehittämistyön yhteistyössä Tsempparit-ryhmän kanssa. He osallistuivat kehittämistyöhön tuottamalla tietoa siitä, mitä kokemuksia he saavat luonnosta ja testaamalla valikoidut menetelmät.
Toimijuus on osa hyvinvoinnin tukemista. Toimijuus viittaa ihmisen asemaan toimintaa toteuttavana yksilönä omassa elämässään ja ympäristössään. Ihminen tekee valintoja ja näihin liittyviä tekoja. Hän on aktiivinen toimija eikä toiminnan kohde. Toimijuus rakentuu ihmisen mahdollisuudesta toteuttaa mielekästä toimintaa, vaikuttaa omaan tekemiseensä ja ympäristöönsä sekä yhteisöllisyyden tunteesta. Muistisairauteen sairastunut ihminen tulisi kohdata yksilönä ja toimijana. Heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä valintoja sekä yhteisöön kuulumistaan tulisi tukea.
Luonnolla on tutkitusti hyvinvointia tukeva vaikutus. Luontokokemuksien positiivinen vaikutus perustuu elpymiseen ja virkistymisen kokemukseen. Asumisyksiköissä on tutkittu sisälle tuotujen luontoelementtien vaikutuksia. On todettu, että esimerkiksi sisustuksessa käytetyt luontoelementit kuten taulut ovat lisänneet asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Kehittämistyö toi näyttöä siitä, että luontoelementtien hyödyntäminen myös vapaa-ajan ympäristössä mahdollisti virkistymisen kokemuksia. Osallistujat kuvailivat menetelmien testauksien jälkeen kokeneensa rauhaisaa oloa, jota he olivat tiedonkeruun yhteydessä kuvailleet saavansa luonnossa olosta. He antoivat positiivista palautetta menetelmien mielekkyydestä.
Merkittävä löydös kehittämistyössä oli, että luontomenetelmien avulla voidaan tukea muistisairauteen sairastuneiden ihmisten toimijuutta. Osallistujien palautteen mukaan testattavat menetelmät olivat mielekkäitä ja tämän vaikutelman sain myös havaintojen perusteella. Toteutetussa tiedonkeruussa osallistujat nostivat esille, että luonnossa oleilu antaa mahdollisuuden omaan aikaan ja itsenäiseen tekemiseen. Menetelmät oli valittu ja niitä oli sovellettu niin, että ne antoivat osallistujille mahdollisuuden oman toiminnan ohjaukseen ja itsenäisiin päätöksiin. Osallistujat kokivat saaneensa vaikuttaa menetelmiin. Lisäksi osallistujat kokivat menetelmien tukeneen heidän välistään vuorovaikutusta. Menetelmien toteutuksessa havaitsin myös toiminnan ohjaavan yhteiseen tekemiseen. Menetelmät siis antoivat osallistujille mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tekemiseensä ja ne tukivat yhteisöllisyyttä. Voisi todeta menetelmien tukeneen kaikkia toimijuuden ulottuvuuksia.
Lähteet: GreenCare Finland. 2023. Luonto sote-palveluissa. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonto-sote-palveluissa/. 7.9.2023 Kuuluvainen, V. & Saren, H. 2016. Luonnon hyvinvointivaikutukset – hyödynnä tietoa matkailuliiketoiminnassa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116464/URNISBN9789515885500.pdf?sequence=1. 21.9.2023 Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus. Salonen, K. 2010. Mielen luonto: eko- ja ympäristöpsykologinen näkökulma. Helsinki: Green Spot Media Farm Sarvimäki, A. 2010. Muistisairaiden ihmisten haavoittovuus. Teoksessa Heimonen, S., Mäki-Petäjä-Leinonen, A. & Sarvimäki, A. (toim.). Vanhuus ja haavoittovuus. Helsinki: Edita, 60-89. |
Tule rohkeasti mukaan!