MUISTIRADIO - Muistin tähden

Muistiradiota rahoittavat Joensuun kaupunki, Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

toim. Sarah Laukkanen

Juttua pääset kuuntelemaan painamalla henkilön kuvan yläpuolella olevaa sinistä Muistiradio-tekstiä.

Osa 57. Miksi aivot ja muisti toimivat niin kuin ne toimivat? Miksi jotain tärkeää unohtuu - mutta palaa mieleen joskus vuosien päästä? Tätä pohtii Muistiradiossa kuvittaja, kulttuurintekijä Susu Reittu. (piano: Samuli Moilanen)

Muistiradio, osa 57

Osa 56. Rovasti Aune-Inkeri Keijonen toivoo, että muistisairaat saisivat osakseen kunnioittavaa kohtelua ja suhtautumista. Hän oli itse aikoinaan, 30 vuotta sitten, perustamassa Pohjois-Karjalan Muisti ry:tä - joka tosin perustettiin silloin toisella nimellä.

Muistiradio, osa 56

Osa 55. Jos työntekijällä alkaa olla pulmia muistin kanssa, esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi oikealla tavalla. Asiaan suhtautuminen on helpompaa, jos työyhteisössä on kaikin puolin avoin ja keskusteleva ilmapiiri, sanoo työterveyspsykologi Merja Raassina.

Muistiradio, osa 55

Osa 54. Vaikka näyttelijän työssä muistikapasiteettia vaaditaan varsin paljon, ei työ kuitenkaan kuormita liikaa muistia. Näin kokee Joensuun kaupunginteatterin näyttelijä Petteri Rantatalo. Uutta näytelmää opetellessa homma on muistiin painamisen osalta raakaa työtä, hän sanoo Muistiradion haastattelussa.

Muistiradio, osa 54

Osa 53. Joensuun seudun joogayhdistys aloitti syksyllä 2019 muistijoogaryhmän Ylämyllyllä. Muistijoogan on kehittänyt jooganopettaja SJL Antti Sipinen. Aivotreenit ja joogaharjoitus yhdessä, kuvailee jooganopettaja SJL Maria Hyvönen muistimaton äärellä.

Muistiradio, osa 53

Lisätietoja muistijoogasta:

https://www.muistijooga.fi/

Osa 52. Muistisairaus voi pistää uskon koetukselle, mutta se voi myös vahvistaa sitä, sanoo Katriina Puustinen. Hän toimii diakoniatyön pappina Joensuun Rantakylän seurakunnassa. Onkohan seurakunta muistiystävällinen paikka?

Muistiradio, osa 52

Osa 51. Muistisairaus tuo arkeen monenlaisia uusia asioita. Se myös herättää paljon tunteita, niin sairastuneessa itsessään kuin läheisissäkin. Vaikeistakin asioista pitäisi uskaltaa puhua jollekin, kannustaa Siun soten Ikäneuvolan terveydenhoitaja, muistihoitaja Taru Hovisalo.

Muistiradio, osa 51

Osa 50. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula päätyi kesken ostosreissun auttamaan miestä, joka ei löytänyt parkkipaikalta autoaan. Sosiaalisessa mediassa tapauksen kertominen herätti paljon keskustelua. Meidän kaikkien velvollisuus on auttaa muita, sanoo Elina Pajula.

Muistiradio, osa 50

Osa 49. Terveyskeskuslääkäri tai vaikkapa työterveyshuolto voi antaa sinulle lähetteen neurologian poliklinikalle - jos siis olet esimerkiksi huomannut muutoksia muistisi toiminnassa. Neurologi käsittelee lähetteen ja tarvittaessa tekee konsultaatiopyynnön neuropsykologille. Mitä sitten tapahtuu? Haastattelussa Siun soten neuropsykologi Minna Lempiäinen.

Muistiradio, osa 49

Osa 48. Toimittaja Aimo Salonen on viettänyt kesää paitsi Karjalan Heili -lehteä tehden, myös näyttelijänä Roukalahden kesäteatterissa Liperissä. Kerran, kesken esityksen, hän unohti vuorosanansa täydellisesti. Kokemus herätti paljon ajatuksia.

Muistiradio, osa 48

Osa 47. Joensuulainen historioitsija Heikki Tarma kuormittaa aivojaan jatkuvasti, selvittää faktoja ja pohtii asioiden syitä ja seurauksia. Hän uskoo sen parantavan muistinsa toimintaa. Mitä tavoillemme muistaa asioita mahtaa tapahtua tulevaisuudessa, sitäkin pohditaan tässä Heikki Tarman haastattelussa.

Muistiradio, osa 47

Osa 46. Muistiaan ja aivojaan kannattaa tietoisesti treenata ja jumpata, sanoo Satu Niiranen Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry:stä. Kaiken ikäisenä oppii uusia asioita, kunhan löytää oman tapansa painaa asioita mieleen. Lukkona ajatuksissa voi kuitenkin olla kouluajoista jäänyt mielikuva siitä, ettei opi eikä muista - ei vaikkapa ole niin sanotusti kielipäätä.

Muistiradio, osa 46

Osa 45. Muistisairaus koskettaa jo miljoonaa suomalaista, jos mukaan lasketaan sairastuneiden lisäksi heidän läheisensä. Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoo pikaista päätöstä kansallisen muistiohjelman jatkosta. Muistiohjelma on pyrkinyt kohti muistiystävällistä Suomea vuodesta 2012.

Muistiradio, osa 45

Osa 44. Elimistömme tarvitsee suolaa. Liiallinen suola kuitenkin nostaa verenpainetta, ja se puolestaan on muistisairauksien riskitekijä. Tämä on hyvä pitää mielessä kesän grilliruokien äärellä, sanoo Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen. Tiedätkö, kuinka paljon saat suolaa yhdestä grillimakkarasta?

Muistiradio, osa 44

Osa 43. Monelle on tuttua lompakon tai avaimien unohtaminen silloin tällöin. Samoin nimien unohtelu tai huono kasvomuisti. Joensuulaiselle Laura Sirenille tällaiset ovat iso ongelma koko ajan. Krooninen migreeni on heikentänyt tuntuvasti työmuistia. Jopa niin paljon, että alle 40-vuotias Laura joutui keskeyttämään ortodoksisen teologian opinnot.

Muistiradio, osa 43

Osa 42. Jos työikäisen muisti alkaa temppuilla työuupumuksen tai stressin myötä, asia täytyy ottaa vakavasti ja tutkia. Pitkittyessään tilanne nimittäin aiheuttaa aivoissa rakenteellisiakin muutoksia, sanoo työterveyspsykologi Anne Monni.

Muistiradio, osa 42

Osa 41. Joensuulainen Juhani sai Alzheimer-diagnoosin verrattain nuorena, 55-vuotiaana. Sairauden myötä hän joutui jäämään pois perustamastaan yrityksestä, mikä oli kova paikka. Toisaalta nyt on aikaa harrastuksille, kuten intohimoiselle koripallon ja muiden urheilulajien seuraamiselle.

Muistiradio, osa 41

Osa 40. Sanat kertovat siitä, mitä maailmasta ajattelemme. Esimerkiksi muistisairas, dementikko, vanhuudenhöperö tai muistikuntoutuja kertovat suhtautumisesta ja asenteista - tahallisesti tai tahattomasti. Joensuussa vieraillut tohtori, yliopistonlehtori Mikko Virtanen Helsingin yliopistosta on tutkinut sitä, miten vanhoista ihmisistä puhutaan. Millainen kuva heistä rakentuu suomalaisessa mediassa?

Muistiradio, osa 40

Osa 39. Itä-Suomen Biopankin toiminta käynnistyi parisen vuotta sitten. Biopankkiin kerätään mm. kudos- ja verinäytteitä alueen asukkailta. Näitä näytteitä tutkimalla voidaan edistää vaikkapa Alzheimerin taudin tuntemusta ja kehittää lääkehoitoja, kertoo tutkimushoitaja Ulla Miettinen.

Muistiradio, osa 39

Osa 38. Torikahvilayrittäjä Jari Päivänurmi pysähtyi hetkeksi muistiasioiden äärelle. Vuosien asiakaspalvelutyö on tuonut herkkyyttä nähdä ja kohdata monenlaisia ihmisiä ja asioita.

Muistiradio, osa 38

Osa 37. Joensuulainen Johanna huomasi miehensä ensimmäiset muistisairauden oireet miehen ollessa 54-vuotias. Diagnoosin saaminen kesti kuitenkin useita vuosia - liian kauan, sanoo Johanna. Muistiradion haastattelussa Johanna puhuu mm. ystävien ja läheisten suhtautumisesta muistisairauteen.

Muistiradio, osa 37

Osa 36. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuspäivystäjä Markku Kasurinen on ollut mukana kymmenien kadonneiden etsinnöissä. Muistisairaan läheisille katoamistilanne on raskas ja herättää tunteita laidasta laitaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä pahinta, Markku rohkaisee.

Muistiradio, osa 36

Osa 35. Asianajaja, laamanni Harri Kontturi kehottaa pistämään tärkeät lainopilliset asiat kuntoon hyvissä ajoin - silloin kun kaikki perheenjäsenet ovat vielä terveitä ja kunnossa. Muistisairausdiagnoosi ei kuitenkaan estä esimerkiksi testamentin tekemistä.

Muistiradio, osa 35 A (Testamentin tekeminen)

Muistiradio, osa 35 B (Edunvalvontavaltakirja ja hoitotahto)

Muistiradio, osa 35 C (Muistisairaus ja lainopilliset asiat)

Muistiradio, osa 35 D (Millaisista asioista muistisairaan omaisuuden hoidossa voi tulla riitaa?)

Osa 34. Aivot tarvitsevat riittävästi rasvoja, mutta rasvan laadulla on tässä iso merkitys. Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen opastaa tässä jutussa oikeiden valintojen äärelle.

Muistiradio, osa 34

Osa 33. Arjessa tarvitaan muistiystävällisiä tekoja. Tähän kannustaa myös Pohjois-Karjalan Muisti ry:n hallituksen jäsen, Muistiliiton hallituksen varajäsen Arja Jämsén. Entä jos et enää muistakaan, miten kalasoppa tehdään? (julkaistu sanomalehti Karjalaisen Mielipide-palstalla 10.4.2019)

Muistiradio, osa 33

Osa 32. Käsitöiden tekeminen vaikuttaa aivoihin ja muistiin. Aivot saavat levätä ja mieli rauhoittuu. Haastavissa töissä puolestaan aivot saavat treeniä. Se pitää mielen ja muistin vireänä. Muistiradion haastattelussa Taito Pohjois-Karjalan käsityöpalvelumuotoilija Mari Karjalainen.

Muistiradio, osa 32

Osa 31. Käsityöneuvoja Päivi Lemmetyisen äidille kirjonta oli rakas harrastus. Hän halusi kirjoa liinoja vielä siinäkin vaiheessa, kun hänelle iän myötä alkoi tulla Alzheimerin oireita. Päiville äidin käsityöt ovat nyt rakkaita aarteita, joiden mukana kulkee paljon muistoja.

Muistiradio, osa 31

Osa 30. Siun soten palveluohjaajat tulevat avuksi silloin, kun huoli herää vaikkapa muistisairaan läheisen pärjäämisestä kotona tai kotiin tarvitaan tukea ja apua. Mitä palveluohjaaja käytännössä tekee, siitä kertoo palveluohjaaja Marjo Pennanen.

Muistiradio, osa 30

Osa 29. Yhteisöpedagogi Marja Oinonen on työskennellyt Pohjois-Karjalan Muisti ry:ssä mm. lähiavustajana ja vertaistoiminnan ohjaajana. Työn ohessa hän on suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Työ on antanut uusia oivalluksia, kokemuksia ja ymmärrystä muistisairauksien maailmasta.

Muistiradio, osa 29

Osa 28. Muistisairaudet yleistyvät muuallakin kuin Suomessa. Esimerkiksi Kreikassa Alzheimerin tautia sairastavia arvioidaan olevan noin 200 000, kertoo Joensuussa asuva ravintolayrittäjä Michail Palpatzis.

Muistiradio, osa 28

Osa 27. Kansallisen muistiohjelman tavoitteiden mukaisesti Suomen tulisi olla muistiystävällinen yhteiskunta vuonna 2020. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen tutustui Muistiystävällisen ympäristön pikaoppaaseen.

Muistiradio, osa 27

Osa 26. Yrittäjä Pirkko Burmanin sisar sai Alzheimer-diagnoosin muutama kuukausi sitten. Sairaus on tullut perheessä tutuksi jo aiemmin, sillä myös Pirkon äidillä oli Alzheimer. Monenlaisia tunteita on tullut käytyä läpi, sanoo Pirkko Burman Muistiradion haastattelussa.

Muistiradio, osa 26

Osa 25. Ikäihmisten itsenäistä kotona asumista on ollut pyrkimys lisätä. Muistipulmien kanssa koti voi kuitenkin olla vaarallinen paikka. Läheisten onkin hyvä huomioida muutamia asioita, sanoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tommi Mukkala. Asia otetaan huomioon myös pelastuslaitosten työssä.

Muistiradio, osa 25

Osa 24. Psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Tuomisto teki ison osan työurastaan vanhuspsykiatrian parissa. Hiljattain eläkkeelle jääneellä Tuijalla on jäänyt paljon mieleen tarinoita työvuosien varrelta. Tarinat ja kokemukset kertovat mm. siitä, miksi muistisairaan luona pitäisi vierailla - mitä hän siitä saa?

Muistiradio, osa 24

Osa 23. Miten ja miksi muistitesti tehdään? Pitääkö sitä varten jotenkin etukäteen harjoitella? Siru Siimes on tehnyt muistihoitajan työtä 14 vuotta. Hänen mielestään muistihoitajan puheille kannattaa hakeutua mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään.

Muistiradio, osa 23

Osa 22. Valtakunnallisesti poliisilla on päivittäin useita tehtäviä, jotka liittyvät muistisairaan henkilön etsintään. Näin kertoo vanhempi konstaapeli Jari Suomalainen Itä-Suomen poliisilaitoksen Joensuun poliisiasemalta. Miten sitten pitää toimia, kun muistisairas läheinen katoaa?

Muistiradio, osa 22

Osa 21. Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Jasmina Douba ja Ida Hyytiäinen olivat alkuvuoden harjoittelussa Pohjois-Karjalan Muistiyhdistyksessä. Millaisia heidän ennakko-odotuksensa olivat, millaiseksi toiminta osoittautui ja miten omat ajatukset ja asenteet muuttuivat?

Muistiradio, osa 21

Osa 20. "Ystävät hyvät, minä tunnen ja älyän." Tämä on joensuulaisen Seija-Liisa Neuvosen ohje ystävilleen ja läheisilleen. 62-vuotias Seija-Liisa sai Parkinson-diagnoosin kolmetoista vuotta sitten.

Muistiradio, osa 20

Osa 19. Muistisairauden myötä autoilu voi käydä hankalaksi. Ajokortistaan voi silloin joutua luopumaan. Liikenneopettaja Jouni Mäkkelin mukaan liikenne vaatii keskittymistä kaikilta, eikä tuota keskittymistä pitäisi häiritä autoillessa muulla puuhastelulla.

Muistiradio, osa 19

Osa 18. Hakukone auttaa toimittajan muistia, mutta muistisairauden myötä työstä joutuisi varmasti luopumaan. Näin arvelee sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja Helena Tahvanainen.

Muistiradio, osa 18

Osa 17. Millaisia asioita elämästä jää lopulta parhaiten mieleen? Yhteisötalo Sataman koordinaattori Kaija Kiiskisellä on tästä käsitys. Muistin vaaliminen on yksi osa hänen arkityötään.

Muistiradio, osa 17

Osa 16. Eri puolilla maata tehdään jo kaupunginosa- ja taajamasuunnittelua sillä tavoin, että muistisairaatkin otetaan huomioon muiden erityisryhmien ohessa. Virta - Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anne Vänskän mielestä näitä ideoita ja oivalluksia voisi hyödyntää myös Joensuussa.

Muistiradio, osa 16

Osa 15. Yrittäjä Riikka Timosen mielestä asiakaspalvelutyötä tekevien sietäisi käydä jonkinlainen "toisten huomioonottamiskoulutus". Pitäisi olla aikaa ja valmiuksia kohdata asiakas, jolla on vaikkapa muistipulmia. Vaatekaupan pyörittämisen lisäksi Riikka tekee kirjanpitotöitä. Uusioperheessä on kuusi lasta. Muisti pettää joskus, Riikka tunnustaa.

Muistiradio, osa 15

Osa 14. Sanna Saastamoinen oli parikymppinen opiskelija, kun hän yllättäen, kesken päivän menetti muistinsa. Lyhytaikaisen muistinmenetyksen aiheutti aivoissa kulkenut verihyytymä, joka onneksi liukeni itsestään. Millainen kokemus oli ja millaisia ajatuksia se herätti?

Muistiradio, osa 14

Osa 13. Muistisairaan läheiset tarvitsevat tukea ystäviltään. Vaikkei oikein tietäisikään, mitä ystävälle voisi tilanteessa sanoa, pitää silti uskaltaa mennä lähelle ja välittää, sanoo Sanna Saastamoinen. Sanna kulki ystävänsä rinnalla, kun tämän isä sairastui.

Muistiradio, osa 13

Osa 12. 33-vuotiaan Riikka Reinikaisen arki 8-vuotiaiden kaksospoikien äitinä on täynnä vilskettä ja touhua. Pää käy välillä ylikierroksilla. Pitäisi välillä olla ihan hiljaisuudessa ja hiljaa, Riikka sanoo. Ostoskeskuksen vaateliikkeisiinkin hän kaipaisi rauhallisuutta, ei niinkään keskustelun alleen peittävää kovaäänistä taustamusiikkia.

Muistiradio, osa 12

Osa 11. Aivoterveyttään voi vaalia ruokavalionkin avulla. Pohjois-Karjalan Marttojen ravitsemusterapeutti Silja Tarvonen kertoo, millaisia asioita kannattaa pitää mielessä. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi silloin tällöin myös herkutella.

Muistiradio, osa 11

Osa 10. Joensuulaisen pöytälaatikkorunoilijan Hulda Kleinin runo "Herra Alzheimer", runon esittää Sarah Laukkanen.

Muistiradio, osa 10

Osa 9. Marttailu on muistiystävällinen ja aivoterveellinen harrastus, sanoo Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen. Mutta entäs jos Martalla alkaa muisti pettää?

Muistiradio, osa 9

Osa 8. Miten ohjaaja Markku Pölönen pitää aivoterveydestään
huolta? Riittävästi unta, haahuilua ja sen kautta uusien asioiden löytämistä, siinä on Markun resepti.

Muistiradio, osa 8

Osa 7. Elokuva- ja teatteriala vaatii tekijöiltään melkoista
muistikapasiteettia. Sarah Laukkasen haastattelussa ohjaaja Markku Pölönen
tunnustaa olleensa aina varsin huonomuistinen.

Muistiradio, osa 7

Osa 6. Moni muistisairaan läheinen kokee, etteivät ystävät ja tuttavat oikein halua puhua muistisairauteen liittyvistä asioista. Toisaalta diagnoosin saanut haluaa usein itse pitää sairautensa salaisuutena. Miksi?

Aiheen äärellä psykologi Jutta Ridvall.

Muistiradio, osa 6


Osa 5. Millaiset asiat tekevät ympäristöstä muistiystävällisen, niin että se pitää aivoterveyttä yllä? Sarah Laukkasen haastattelussa psykologi Jutta Ridvall antaa pari vinkkiä. Psykologin työssä aivoterveys ja sen vaaliminen ovat ihan tärkeimpiä asioita.

Muistiradio, osa 5

Osa 4. Pekka Nissisen vaimolla Raijalla todettiin muistisairaus neljä vuotta sitten, 72-vuotiaana. Lewyn kappale -tauti on edennyt nopeasti. Sarah Laukkasen haastattelussa Pekka kertoo, millaisia ajatuksia uusi elämäntilanne on herättänyt.

Muistiradio, osa 4


Osa 3. Yrittäjä Leila Kankkusella on raskas vuosi
takanaan. Äidin Alzheimer on muuttanut arjen kokonaan. Leila patistaa
muistisairaiden perheitä kantamaan vastuuta yhdessä, niin ettei asioiden
hoitaminen jää yhden perheenjäsenen harteille.


Muistiradio, osa 3

Osa 3. Yrittäjä Leila Kankkusella on raskas vuosi takanaan. Äidin Alzheimer on muuttanut arjen kokonaan. Leila patistaa muistisairaiden perheitä kantamaan vastuuta yhdessä, niin ettei asioiden hoitaminen jää yhden perheenjäsenen harteille.


Osa 2. Joensuulainen Hellevi Partanen täyttää pian 79 vuotta. Muisti toimii hyvin, vaikka muita harmeja onkin riittänyt. Esimerkiksi aivokalvokasvain on leikattu jo kolme kertaa.

Muistiradio, osa 2


Osa 1. Toimittaja Sarah Laukkanen kertoo Muistin tähden -hankkeesta. Mitä tehdään ja miksi?

Muistiradio, osa 1